Moni on mahdollisesti törmännyt sanaan lohkoketju, mutta kaikille ei ole selvää, että mikä se on. Luultavasti lohkoketjun potentiaalinen vaikutus Suomen talouteen on myös hämärän peitossa. Tässä artikkelissa selvitetään, että mistä lohkoketjussa oikein on kyse ja miten sen ja muiden vaihtoehtojen käyttö vaikuttaa Suomen talouteen.
Teknologia kehittyy vauhdilla
On totta, että teknologia on kehittynyt aina, mutta tuntuu siltä, että kehitys on ollut poikkeuksellisen vauhdikasta viime vuosikymmenet. Internet on ollut keskeisessä roolissa tässä kehityksessä. Monet suomalaiset muistavat varmasti internetin yleistymisen 1990-luvulla: tuolloin moneen kotiin ilmestyi hidas ja äänekäs modeemi, jonka avulla oli mahdollista tutustua tuolloin ensiaskeleita ottaneeseen internetiin. Internetyhteydet laajenivat ympäri Suomea ja samalla ne myös nopeutuivat ja yhteyksistä tuli vakaita. Tämä mahdollisti niin työ- kuin arkielämänkin muutoksen. Internet mullisti etätyön mahdollisuuden ja myös vapaa-aika sai uusia muotoja. Ihmiset oppivat kuuntelemaan musiikkia Spotifyn ja Deezerin kaltaisista palveluista ja Netflixistä tuli elokuvien ja sarjojen striimauksen uranuurtaja. Internetin ja älypuhelimien yhdistelmä vapautti ihmiset myös maantieteellisistä rajoituksista: esimerkiksi pitkäveto onnistui puhelimen ja internetyhteyden avulla käytännössä mistä vain. Hyvien yhteyksien ja nopeiden yhteyksien ansiosta fanit voivat myös katsella eri pelejä verkossa, mikä on todella muuttanut urheilufanien historiaa. Internetin laajentuminen tarkoitti sitä, että se kattoi pian lähestulkoon koko Suomen, aina Pohjois-Karjalaa myöten. Internetin kehitys johti siihen, että teknologian saralla syntyi yhä uusia innovaatioita.
Mikä ihmeen lohkoketju?
Monelle lohkoketju on luultavasti tuttu kryptovaluuttojen ja etenkin Bitcoinin yhteydestä, mutta se on vain yksi lohkoketjun soveltamismuoto. Lohkoketju ei ajatuksena ole uusi, sillä se esiteltiin jo 90-luvun alussa amerikkalaistutkijoiden toimesta. He pohtivat, miten digitaalisia tietoja täynnä olevassa maailmassa olisi mahdollista varmistaa dokumenttien muokkaushistoria, mutta samalla pitää niiden sisältö salattuna. Heidän ratkaisunsa tähän oli konsepti dokumenttien tiivisteistä (tunniste, jonka sekalainen merkkijono synnyttää) muodostettava ketju. Tämä ketju puolestaan jaettaisiin satunnaiselle käyttäjälle aikaleimaamista varten. Vei kuitenkin melkein pari vuosikymmentä, ennen kuin tämä siirtyi konseptista käytännön tasolle.
Lohkoketjuteknologian alkuna pidetään kuitenkin nimimerkki Satoshi Nakamoton vuonna 2008 julkaisemaa artikkelia, joka keskittyi kryptografiaan. Hän julkaisi ensimmäisen Bitcoin-sovelluksen seuraavan vuoden tammikuussa ja käynnisti käytännössä näin Bitcoin-verkoston. Bitcoin kehitettiin vastineeksi hallitsevalle rahajärjestelmälle, jonka pohjana ovat keskuspankit ja vähimmäisvarantojärjestelmä. Bitcoin oli merkittävä siksi, että lohkoketun avulla se oli ensimmäinen virtuaalivaluutta, joka ei tarvinnut hallinnoijaa, kuten esim. juuri pankkia transaktion varmistamiseen. Bitcoin, ja samalla lohkoketju, perustuu ajatukseen siitä, että kaikki tapahtumat kirjataan aikajärjestyksessä jaettuun tilikirjaan. Tästä tilikirjasta ei poisteta mitään ja kaikki tallennetaan sinne. Monimutkaiset laskutoimitukset varmistavat tämän ”tilikirjan” paikkansapitävyyden. Tästä lähti liikkeelle lohkoketjuteknologia, joka herättää kiinnostusta suurissa määrin.
Miten lohkoketjuteknologia vaikuttaa Suomeen?
Toivomme, että lukija sai jonkinlaisen käsityksen lohkoketjun toiminnasta edellisen kappaleen perusteella, sillä nyt on aika siirtyä pohtimaan sitä, millaista vaikutusta lohkoketjulla on ja voi olla Suomen taloudelle. Lohkoketjuteknologian on ennustettu mahdollistavan esimerkiksi esineiden internetin (IoT, Internet of Things) ja tekoälyn (AI) toiminnallisuuden verkossa. On siis siirrytty pois pelkästään kryptovaluuttojen piiristä. Näin ollen lohkoketju on noussut keskeiseksi teknologian muodoksi ihan omana itsenään, ei pelkästään kryptovaluuttojen mahdollistajana. Esimerkiksi esineiden internet, johon sovellettaisiin myös lohkoketjua, mahdollistaisi esimerkiksi itsestään ohjaavat auto ja älykodit. Teollisuudelle tällä olisi myös iso merkitys.
Digitalisaation näkökulmasta ajateltuna yhteiskunnan ja teollisuuden on syytä olla kiinnostuneita lohkoketjuteknologiasta monestakin eri syystä. Ensimmäinen syy on se, että lohkoketjuteknologiaan on investoitu viimeisten vuosien aikana todella nopeasti. Kehityksessä on havaittavissa yhtäläisyyksiä investointeihin internetiin ja WWW:en niiden alkuaikoina. Kyseessä on potentiaalisesti siis todella iso juttu. On jopa ennustettu, että lohkoketjut tulevat aikaansaamaan vielä isompia muutoksia, kuin internet.
Lohkoketjun valtteja
Lohkoketjulla on muutamia valtteja, joilla siitä voi tulla todella radikaali muutostekijä monella alalla. Se on nopea ja tehokas, koska sen mahdollistaa irtautumisen turhista välikäsistä. Esimerkkejä sovelluksista voisivat olla mm. teollisuuden prosessit, älykkäät sopimukset, pankkien maksuliikenne ja jopa pankkien maksuliikenne sekä äänestäminen. Kaikki nämä ovat talouden ja yhteiskunnan kannalta aivan olennaisen tärkeitä asioita, joita lohkoketjuteknologiaan mukautuminen hyödyttäisi. Suomen talouden kannalta on tärkeää oivaltaa se, että lohkoketjuteknologia ei ole pelkästään isoille firmoille, vaan kaikki verkossa liiketoimintaa harjoittavat ovat potentiaalisia hyötyjiä. Siksi heidän kannattaakin selvittää lohkoketjuteknologian eri mahdollisuuksia omassa yrityksessään. Julkisen hallinnon puolella taas lohkoketjuteknologian avulla on mahdollista tehostaa toimintaa. Lohkoketjun vaihtoehtoina voisi taas olla esimerkiksi keskitettyjä tietokantoja sekä pilvitallennuksia.