Itärajan tuntumassa asuvat ja entisen Viipurin alueen karjalaiset ovat merkittävä osa suomalaista kulttuurihistoriaa ja -perimää. Vuosisatojen aikana Karjalan alueelta Suomeen muuttaneet karjalaiset ovat jättäneet samalla oman jälkensä suomalaiseen arkeen, jota varten ei tarvitse lähteä Pohjois- tai Etelä-Karjalaan.

Tutustu lähemmin siihen, miten eri arkisissa toimissa voimme nähdä karjalaisuuden vaikutteet. Niitä voi tulla vastaan yllättävistäkin paikoista.

Ruokapöytä

Karjalaisuus näkyy kaikkein näkyvimmin ruokapöydässämme. Ruoat, kuten karjalanpaisti ja EU:n nimisuojaamat karjalanpiirakat, ovat tunnetuimpia ja taatusti kaikkien nauttimia herkkuja, mutta karjalaiset ovat tuoneet mukanaan myös monenlaisia ruoanlaittotapoja.

Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen sadat tuhannet karjalaiset joutuivat jättämään kotipaikkansa ja siirtymään aivan uusille alueille. Heidän mukanaan saapuivat myös karjalaiset ruoanlaittoperinteet.

Karjalaiset ovat erityisesti erilaisten sieniruokien ystäviä. Alkujaan Karjala oli ainoa paikka Suomessa, jossa sieniruokia syötiin köyhempien keskuudessa. Varsinkin rouskuja ja karvalaukkua sisältävät ruoat kuuluvat karjalaiseen perintöön.

Kalojen kuumasavustus on myös karjalaisten kalastajien opettamaa. Maitoruoista muun muassa rahka, uunijuusto ja hapatettu kokkelipiimä ovat peräisin Karjalasta. He kypsensivät myös ruokansa sekä leivonnaisensa melkein aina uunissa, koska se oli lähes jatkuvasti lämpimänä. Siitä tapa levisi myös kantasuomalaisten koteihin.

Karjalaiset joivat myös paljon kahvia ja teetä

Nykyistä suomalaista kahvikulttuuria voidaan kiittää karjalaisia, jotka olivat erittäin kovia kahvin ja teen juojia. Kahvipöytiin valmistettiin ennen sotia muun muassa nykyisiä perinneleivonnaisia sokerikakkuja sekä, ässä- ja Hanna-tädin keksejä.

Maitotuotteita käytettiin erittäin paljon, myös makeisiin leivonnaisiin. Kahvin viereen voidaankin hyvin usein leipoa pullataikinaan piimäpiirakka, joka muistuttaa paljon nykyistä rahkapiirakkaa.

Pelimaailmassa

Yllättävin paikka, jossa karjalaiseen kulttuuriin voi törmätä, on internetin pelimaailma. Netistä löytyy tänä päivänä esimerkiksi nettikasinoita, jotka ovat omaksuneet karjalaisen teeman.

Ehkä pelimaailman suosikkisi ovat NetBet kolikkopelit, mutta niitä tai mitään muutakaan slottia pelatessa harvoin tulee mieleen, että myös kasinoiden kuvituksessa on voitu käyttää suomalaisuutta ja teksteissä karjalaismurretta.

Mobiilisti ja tietokoneella saatavilla olevat suomalaiset nettikasinot tarjoavat lisäksi kasinopelejä, kuten baccarat, blackjack, kolikkopelit ja pokeri. Ja mikä onkaan mukavampaa kuin viettää ilta pelaten kotoisassa ja karjalaisen lupsakassa tunnelmassa pelaillen.

Kalevala

Suomalaisten kansalliseepoksena tunnettu Kalevala on tärkeä osa suomalaista kansallisperimää. Elias Lönnrotin keräämän runokokoelman maantieteestä on yhtä lailla kiistelty.

Yleisimmän tulkinnan mukaan Kalevalan tapahtumat sijoittuisivat pääosin Karjalan alueelle kuuluneelle Laatokan alueelle tai sen liepeillä sijaitsevan Vienanmeren itäosiin. Jotkut ovat taasen paikallistaneet tapahtumat käytettyjen paikannimien mukaan Pohjois-Karjalaan. Oli miten oli, karjalaiset kansanatarinat ovat tavalla tai toisella olleet mukana Kalevalan luomisessa.

Musiikissa

Karjalassa on soitettu Suomen tavoin samoja instrumentteja kuin muuallakin, mutta varsinkin kanteletta on pidetty perikarjalaisena soittimena. Sitä kutsutaan myös nimellä jouhikko tai jouhikannel, jossa sana jouhi viittaa soitettavaan jouseen. Sormikannelta taasen soitetaan sormin.

Jouhikkoa käytettiin etenkin tanssisoittimena ja sitä tuettiin laululla. 1800-luvulla jouhikolla soitetut kappaleet olivat ripatskoja tai maanitteluja, jotka luotiin improvisaationa. Sävel raikui niin kauan kunnes tanssijoita oli lavalla. Myöhemmin 1940-luvulla kanteleen vierelle ilmestyi myös haitari, jolla soitettiin samanlaisia säveliä.

Karjalaista perää ovat myös paimensoittimet kuten luttu ja liru. Ne valmistettiin tuoreesta lepästä tai haapasta. Niissä oli yleensä 3-4 sormiaukkia, ja niitä kutsuttiinkin yleensä Karjalan klarineteiksi. Nykyään näitä soittoimia ei kuitenkaan enää nähdä.

Karjalaiset ovat Suomelle suuri rikkaus

Karjalan alueen suomalaiset ja heidän jälkeläisensä ovat nykyään sulautuneet melko hyvin suomalaiseen kulttuuriin, ja Karjalan kieltä puhuu vain noin 5 000 ihmistä. Kuten yllä olevien esimerkit kertovat, karjalaisuus näkyy myös selkeästi monella tapaa ihmisten arjessa.

Entisen Karjalan alueen alueet ja nykyisten Pohjois- ja Etelä-Karjalan ihmiset arvostavat kuitenkin edelleen perinteisiä arvoja ja karjalaisten ihmisten tuntomerkkejä. Heitä pidetään reippaina, lupsakkoina ja rehellisinä sekä kovina työntekijöinä.